Kotiutuminen käynnissä

Kolme yötä nukuttu uudessa kodissa. Kolme päivää hämmästelty kodin ominaisuuksia. Ja kolme päivää vietetty ostoksilla hankkimassa perustarvikkeita. 

Lento New Yorkiin sujui niin hyvin kuin nyt lennot sujuvat. Aina on yhtä kiva päästä koneesta ulos. Maahantulomuodollisuudet sen sijaan toimivat poikkeuksellisen nopeasti ja olimme laukkujen odottelun jälkeen jo noin tunnin päästä noutamassa vuokra-autoamme. Huhtikuisesta reissusta viisastuneena olimme tällä kertaa valinneet puolimatkanmajoituksen jo reilusti ennen puolta väliä eli noin 70 km:n päähän John F. Kennedyn lentokentältä. Ja eihän tuohon matkaan mennytkään kuin kolmisen tuntia. Että se niistä Helsingin ruuhkista, vaikka kuinka kehäteitä remontoidaan! 

Olimme tälläkin kertaa valinneet pysähdyspaikan ihan vaan kartan perusteella eli mikä kaupunki sattuisi sopimaan mukavasti matkareitillemme. Huhtikuussa yövyimme Eastonissa, jossa sijaitsee mm Crayola-museo (siis niitä väriliituja), ja tällä kertaa majapaikkamme oli viehättävä (joskin myös melkoisen vaatimaton) DeBaryn majatalo Summitissa. Summit oli erittäin positiivinen kokemus! Kaupunki oli todella siisti, hyvinhoidetun ja vauraan näköinen, jossa iltakävelyllämme näimme runsaasti viihtyisän näköisiä ravintoloita, pikkuputiikkeja ja näyttipä yhdessä galleriassa olevan meneillään naisten akvarellimaalauskurssi! Aamulla kuulimme hotellin omistajalta, että kaupunki on myös erittäin turvallinen, mitä kuvaa myös se, että kun saavuimme kahdeksan jälkeen illalla, oli vastaanotto jo kiinni, mutta pääsimme kuitenkin toisen vieraan antamalla ovikoodilla sisälle. Vastaanottopöydällä oli nimilista illan aikana odotettavista vieraista huonenumeroineen. Avain oli huoneessa päiväpeiton päällä ja mukana oli ohje, miten ja missä tarjoillaan aamupalaa. Niin ja jos majatalon piha on täynnä ja joutuu jättämään auton kadulle, oli ohjeissa mukana poliisin puhelinnumero, jonne voi ilmoittaa olevansa vieraana majatalossa. Silloin pysäköinti on tietysti ok. Voin lämpimästi suositella kaupunkia pysähdyspaikaksi ja mikseipä pidempäänkin oleskeluun. 

Seuraava päivä oli jännitystä täynnä, kun mietimme ovatko muistikuvamme uudesta kodistamme paikkansapitäviä. Vuokraisäntäpari odotti meitä jo kotimme edessä ja aloitimme saman tien parin tunnin kierroksen kiinteistössä. Vuokraemäntämme otti minut tiukkaan ohjaukseen ja isäntä teki saman miehelleni. Suunnilleen parin tunnin päästä sitten taas palasimme yhteen. Minä sain perusteellisen selostuksen siitä, miten kodinhoitohuoneen laitteet toimivat, missä on iso uunivuoka kalkkunaa varten ja mistä löytyy silityslauta ja imuri. Mieheni kierroksella oli käyty läpi talon teknistä puolta, lukitusta, viihde-elektroniikkaa ja ilmastoinnin säätöä. Vanhanaikaista ja sukupuolittunutta? Kyllä. Mutta silti isäntiemme perheessä vaikutti olevan yhtä joustavat työnjaot kuin meillä itsellämmekin. Erityisesti sukupuolten välinen palkkaero oli vuokraisäntämme mielestä täysin väärin ja käsittämätöntä. Hyvä Fred!!


Nyt siis olemme kolme päivää kolunneet nurkkia ja löytäneet vaikka mitä! Kellarissa ja komeroissa säilytettävien punottujen korien, silkkikukka-asetelmien ja lahjakassien määrä riittäisi loistavasti vaikka oman kaupan perustamiseen. 


Vaan muutama asia jaksaa hämmästyttää ja kummastuttaa joka kerran tässä maassa. Miten kukaan voi oikeasti nukkua niin, että yksi ohut lakana taitellaan järkyttävän tekokuituisen fleece-peiton päälle? (Myönnetään - kävimme jo lähi-Ikeassa 180 km päässä Baltimoressa hakemassa pussilakanat ja peitot). 

Toinen käsittämätön kummajainen on suihku, jossa ei ole käsisuihkua ja säädöt muutenkin vähän sinnepäin. Kun hampaiden pesun aikana laitan suihkuveden valumaan, saattaa vesi olla haaleaa siinä vaiheessa kun olen valmis suihkuun. 

Ruokakaupassa olemme kuluttaneet ikuisuuksia tutkimassa pakkauksia. Jotka Ovat Suuria. Kahden hengen taloudelle tuottaa haastetta löytää kahvimaito, jota käyttää vain yksi henkilö kerran päivässä. Juusto oli pakko ostaa valmiina viipaleina, koska palajuustot olivat niin valtavia. Niin ja eihän meillä siis ole juustohöylää...... Maustamatonta jugurttia onnistuttiin lopulta löytämään ja jopa sellaista, johon ei ole laitettu mukaan suklaahippuja. Mutta vihannes- ja hedelmävalikoimat ovat upeita, vaikkakin osin yllättävän kalliita. Luomutuotteita on jonkin verran mutta ne ovat älyttömän hintaisia ja mainoslehdessä esiteltiin erikseen antibioottivapaata lihaa! Mutta huomatkaapa minkälaisen voin löysin! Niin ja ostoksiinhan toki käytetään lehdestä leikattuja alennuskuponkeja.

Olemme toistaiseksi tavanneet vasta muutamia ihmisiä täällä ihan keskusteluasteella. Lähes säännöllisesti puhe jossain vaiheessa kääntyy presidentinvaaleihin. Ja lähes säännönmukaisesti tunnetaan suurta valitsemisen tuskaa asian tiimoilta. Perusrepublikaanin ei ole kovin helppo vaihtaa demokraattiin, mutta ei ole sen helpompaa tällä kertaa äänestää omaa ehdokastakaan. Vaalista voi aidosti tulla vaikea. Vaalien lisäksi televisiossa on luonnollisesti puhuttanut Orlandon järkyttävä verilöyly. Hra Trumpin mielestä tosin ongelma olisi ratkaistavissa sillä, että yökerhoihin voisi tuoda aseita. Silloin tuo iskun tekijä olisi saanut luodin omaan otsaansa alta aikayksikön ja problem solved. Näin siis mr Trump. 

Huomenna alkaa arki, kun mieheni opinnot alkavat ja minä jään kotiin. Emme vielä ole ostaneet autoa, joten toistaiseksi mennään vaan yhdellä vuokratulla ja lupasinkin pysytellä kotona huomisen. Olen kyllä jo pari kertaa uskaltautunut ajamaan, vaikka automaattiin totuttautuminen vienee vielä oman aikansa. Ja mitä ihmettä teen vasemmalla jalalla ajon aikana?

Olemme luvanneet järjestää illanvieton muutamille ihmisille tällä viikolla, joten siihen mennessä täytynee keksiä, miten keittiön laitteet toimivat.