Että sitten kuitenkin herättiin tähän aamuun. Presidentinvaalikampanja on kestänyt pitkälti toista vuotta loppua kohti kiihtyen. Kukaan tuskin kykeni arvaamaan lopputulosta siinä vaiheessa, kun herra Diili ilmoittautui kisaan mukaan. Ajattelin itsekin, että kyllä tuli Hillarylle helppo tie voittoon, kun vastaehdokkaaksi paljastui Trump. Vähänpä siinä vaiheessa tiesin!
Toisaalta nyt, kun olemme asuneet tässä maassa viitisen kuukautta, alan ymmärtää tulosta paremmin. Ensinnäkin ihan jo pelkkien talojen edustalla olevien kylttien perusteella Trump oli selvästi suositumpi. Asumme täällä Pennsylvanian maalaismaisemassa, joka on lähellä suurkaupunkeja, mutta sydämeltään pieni syrjäinen takamaa. Toisaalta koska täällä sijaitsee syymme olla täällä eli Army War College, tänne on muuttanut paljon ihmisiä eri puolelta Yhdysvaltoja. Siksi kenties meidän pikkukaupunkimme on perinteisesti ollut aika tasan 50/50 vaaleissa, kun ympäröivä maaseutu on kääntynyt selvästi republikaaneille.
Täällä on nähtävissä ja näkynyt sama kehitys, josta meillä syntyi ihan oma jytkymme. Populistiset väitteet ilman sen kummempaa faktapohjaa myyvät hyvin sille väestönosalle, joka on joutunut sijaiskärsijäksi tiivistyvässä globalisaatiossa. Työpaikat ovat kadonneet halpatuotantomaihin ja vanhat arvot ovat kadonneet. Siihen istuu oikein hyvin mies, joka puhuu vanhojen hyvien aikojen puolesta, jolloin mies oli mies, nainen oli nainen ja omalla työlläsi pystyit elättämään perheesi. Mitäs väliä sillä, että hän itse on jo kolmatta kertaa naimisissa eikä ole varsinaisesti tyhjätaskuna koskaan aloittanut omaa menestystarinaansa.
Näiden kuukausien aikana olen keskustellut lukemattomia kertoja amerikkalaisten kanssa, jotka ovat olleet aivan hukassa näiden vaalien kanssa. He ovat olleet sivistyneitä, fiksuja republikaaneja, jotka näkevät painajaisia jo ajatuksesta, että äänestäisivät jotain sellaista kuin Trump. Heissä on niin syvä epäluottamus ja jopa viha Clintonien klaania ja koko Washingtonin eliittiä kohtaan, että he eivät voineet kuvitellakaan äänestävänsä Clintonia. Tiedän useita, jotka päätyivät lopulta äänestämään ns kolmatta ehdokasta. Ratkaisiko se vaalit? Kenties.
Sinänsä hauskaa, että Trumpiakaan ei kai voine pitää ihan tavallisena työmiehenä, jonkalaista kuvaa hän itsestään on yrittänyt antaa. Se perinteinen kuva, tiedäthän, kun oikein yrität, niin sinusta voi tulla vaikka mitä! No toki auttaa, jos saat miljoonia alkupääomaksi isältäsi. Tai jätät verot maksamatta. Tai et maksa alaistesi palkkoja. Tai - no eipä mennä yksityiskohtiin.
Mutta näkisin, että Trumpin voiton taustalla on ihan sama syy kuin meidän kotoisten persujemmekin kanssa. Otetaan sopivan yksinkertaisia - ja tyhjiä - sloganeita heittävä perusjätkän näköinen vähän karski mies, johon sen työttömän ja turhautuneen tyttöystävän/vaimon jättämän kouluja käymättömän elämäänsä kyllästyneen peräkammarin pojan on helppo samaistua. "Kiinalaiset veivät minun työni. Otetaan se takaisin." "Maahanmuuttajat vievät veteraanien rahat", "Terroristit tappavat perheesi". Niin muuten, mielenkiintoinen yksityiskohta on, että USAssa kuolee vuosittain lasten - niin LASTEN - ampumana moninkertainen määrä ihmisiä, joita kuolee terroristien toimesta. Viime vuonna yli 13 000 ihmistä kuoli täällä ampumisen seurauksena. Ja siis tällä en suinkaan halua mitätöidä terrorismia! Ihmiskunnan ikiaikainen epäluulo vierasta kohtaan on niin helppo kaivaa naftaliinista, silloin kun itsellä menee huonosti. Tiedän toki, että myös moni nainen tai muuten ihan fiksu ihminen äänesti Trumpia, mutta sallittakoon tämä jyrkähkö yleistys.
Pelonsekaisin tuntein odotan mitä täällä tulee tapahtumaan siinä vaiheessa, kun puolen vuoden sisällä ei olekaan uudelleenkäynnistetty kaivoksia Michiganissa ja tehtaita Pittsburghissa. Tai kun ihmiset joutuvat edelleen maksamaan terveydenhoidostaan Obamacaren mukaisesti, vaikka vaalipuheiden mukaan sen lopettaminen on ensimmäinen toimi hänen presidenttikaudellaan. Niin, kai sen tilalle pitäisi kehittää joku järjestelmä, mutta ehkä siitä kuullaan myöhemmin.... Liikemiehenä Trumpin pitäisi myös tietää, että kauppasopimuksia ei sanella, vaan ne neuvotellaan. Tai mistäpä minä tiedän, miten hän on bisneksensä hoitanut. Maailmankauppa odottanee myös jännityksellä tulevaa! Aamu-uutisten kantava teema on ollut se, että kukaan ei tiedä, mitä itse asiassa tulee tapahtumaan. Trumpin vaalipuheista ei ole pystytty päättelemään, mitä hän oikeastaan aikoo tehdä ja miten. Lisäksi, koska hän tulee politiikan ulkopuolelta, hän tuonee myös valtavan määrän avustajia tullessaan ja seuraavan parin kuukauden aikana onkin varmasti nähtävissä valtaisa toiveikkaiden lobbarien armeija valumassa Trumpin toimistoon poliittisen uran toivossa.
Se politiikasta.
Halloweenista selvittiin ja nyt odotellaan joulua. Jopa niin, että kun Halloween ilta oli ohi, seuraavana aamuna kauppojen hyllyillä Halloween-tavarat oli yhdessä yössä korvattu joulutuotteilla! Meikäläiselle joulufanillehan se kyllä sopii. No, olen jo ostanut jotain pientä koristetta. Tai vähän isompaa. Oikeastaan aika ison. Jossa on valot. Mutta en oheisella videolla olevaa kuitenkaan, joka olisi toki oikein kiva pihakoriste, jossa on mukana musiikki.
Joulu oli meillä myös teemana, kun perinteiseen tapaan War Collegen opiskelijat järjestivät 'Know your world' -tapahtuman paikallisessa messukeskuksessa.
Meille järjestäjille tilaisuutta markkinoitiin paikkana, jossa voidaan esitellä maamme kulttuuria. Amerikkalaisille kyse oli illasta, jolloin voi syödä tosi paljon erilaisia ruokia. Oikeastaan kyseessä oli vähän kuin meikäläinen 'Maailma kylässä' -juttu, mutta ilman sitä humanitaarista puolta. Mietimme mieheni kanssa, mitä Suomesta toisimme esille ja päädyimme siihen, että kun meillä ei ole kuninkaallisia, eikä kukaan oikeasti tunne Kimi Räikköstä tai Sibeliusta, otamme teemaksi joulun. Rakensimme esitttelypöytäämme joulun, ostin kaupasta (ruotsalaisia...) joulupipareita, leivoin saaristolaisleipaa (tilasin aineet Suomesta) ja keitin riisipuuroa. Läppärillä pyöri muutama englanninkielinen joulupiirretty Suomesta ja toisella läppärillä oli kuvashow. Ai niin, ja tietysti tarjoilimme Salmiakkikossua ja salmiakkichipsejä, joita en ennen tätä tiennyt olevan olemassakaan! Salmiakkikossu oli menestys, jota kannattaisi ehdottomasti tuoda tänne! Varuskunnan kaupasta löytyy jo Finlandia-votka, joten Salmiakkikossu sopisi joukkoon mainiosti.
Itse tilaisuus oli oikein onnistunut, vaikkakin jumalattoman työläs. Kävijöitä illan aikana oli noin 800 ja vaikka kaikki eivät toki meidän pöytäämme pysähtyneet, saimme erityisesti lapsiperheistä valtaosan paikalle. Niin ja lisäksi mainostimme joulupukin postikonttoria, jonne useampi lupasikin lähettää kirjeen. Pahoittelut etukäteen, jos yllättäen Pennsylvaniasta tulevan postin määrä aiheuttaa tontuille ylitöitä.
Vaalishokin jälkeen elämä jatkunee ainakin näennäisesti ennallaan. Tähän saakka olemme saaneet nauttia kauniista auringonpaisteesta ja lähes kahdenkymmenen asteen lämmöstä, mutta tänä aamuna sekin muuttui ja heräsin sateen ropinaan. Tätäkö on Trumpin kausi?
Thanksgiving ja siihen liittyvä ostoshelvetti eli Black Friday on edessä. Opiskelut ovat työllistäneet yllättävän paljon ja Trumpista huolimatta minun on jälleen tartuttava kirjaan ja luettava torstain tenttiin. Itse asiassa on ollut mielenkiintoista havaita, miten tässä vaalikampanjassa on ollut havaittavissa runsaasti piirteitä, joihin on löytynyt yhtymäkohtia vanhojen filosofien teksteistä.
Kaikesta huolimatta elämä jatkuu. Toivottavasti Trump onnistuu valitsemaan itselleen osaavia avustajia, ja ottaa järjen käteen. Niin ja kyllä eilen CNN:n vaalistudiossa onnistuttiin löytämään hänestä jo positiivinenkin puoli: Trump ei ollut pariin yöhön twiitannut mitään noloa. Onhan sekin jo meriitti maailman mahtavimman vallan presidentille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti